Kansainvälisyys tärkeää opiskeluissa
- 20 prosentilla valmistuneista tulisi olla opiskelu- tai harjoittelukokemusta ulkomailta
Opetusministeriön
korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa asetetaan tavoitteeksi, että
Suomeen syntyy aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö, joka antaa valmiuksia
työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yksi keskeinen tekijä tässä
on erilaisten kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön mahdollisuuksien
hyödyntäminen.
Suomesta
ulkomaille lähtevien määrä on kasvanut vuosituhannen alusta lähes 2000 hengellä
eli 26 prosentilla. Kasvu on kuitenkin ollut epätasaista eikä yhtä nopeaa kuin
Euroopan unioniin ja sen koulutusohjelmiin liittymisen aikoihin 1990-luvulla. Suomalaisopiskelijoiden
valmius lähteä yhä kasvavassa määrin ulkomaille ei ole itsestään selvää ja
kansainvälisen vaihdon mahdollisuuksista ja hyödyistä tulee kertoa uudestaan
jokaiselle opiskelijasukupolvelle.
Euroopan
opetusministerit antoivat huhtikuussa 2009 Leuvenissa julkilausuman, jonka
mukaan 20 prosentilla valmistuneista tulisi olla opiskelu- tai
harjoittelukokomusta ulkomailta.
Tarve lyhytkestoisempiin ulkomaanjaksoihin
Kansainvälisen
opiskelu- tai harjoittelujakson tiellä on edelleen esteitä. Yksi
merkittävimmistä on perhe- ja työtilanne. Opiskelijavaihto ja kansainvälinen
harjoittelu tarkoittaa tyypillisesti vähintään 3 kuukauden mittaista jaksoa
ulkomailla. Perheelliselle, työssäkäyvälle opiskelijalle tämä voi olla liian
pitkä aika. Korkeakouluopiskelijat eivät ole pelkästään lukiosta juuri
valmistuneita nuoria, vaan heistä 26% on yli 30-vuotiaita.
Kansainväliseen liikkuvuuteen myös kolmea kuukautta lyhyempiä vaihtoehtoja
kuten kesäkouluja tai intensiivikursseja, joissa opiskelijat eri maista
kohtaavat. Kansainvälinen kokemus tulisi voida suorittaa pienemmissä osissa.
Myös kansainvälisen liikkuvuuden seurannassa keskitytään keräämään tietoja
lähinnä yli kolme kuukautta kestävistä ulkomaanjaksoista. Lyhytkestoisemman
liikkuvuuden merkitystä korkeakouluopintojen kansainvälistäjänä tukisi, mikäli
myös niiden toteutumista korkeakouluissa seurattaisiin systemaattisemmin.
Suomi on houkutteleva kohdemaa
Suomeen
saapuvien opiskelijoiden määrä 2000-luvun alusta on tuplaantunut. Syitä Suomen
vetovoimaan on useita. Korkeakoulut tarjoavat paljon englanninkielisiä
opintokokonaisuuksia eri aloilla. Vaihto-opiskelun infrastruktuuri toimii,
asiat hoituvat ja ulkomaisista opiskelijoista pidetään huolta.
Vaihto-opiskelijoille suunnatun kyselyn mukaan Suomi koetaan myös kiinnostavana
maana, jossa moderni teknologia ja nykyaikainen yhteiskunta yhdistyvät sopivan
eksoottiseen ja erilaiseen kulttuuriin.
Aktiivisuus kansainvälisessä liikkuvuudessa on erilaista eri puolilla Suomea.
Etelä- ja Länsi-Suomen oppilaitoksista opiskelijat lähtevät ulkomaille hieman
aktiivisemmin kuin muualta Suomesta. Samalla pohjoisen oppilaitokset ovat
erityisen aktiivisia vastaanottamaan ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Ehkä
pohjoinen houkuttelee juuri erilaisuudellaan; kokemus Suomesta eksoottisena
kohteena korostuu, mitä pohjoisemmaksi opiskelija menee.
Myös ammatillisessa koulutuksessa lähdetään vaihtoon
Suomalaisista
ammatillisista oppilaitoksista lähti v. 2008 vaihtoon 5343 opiskelijaa ja
niihin tuli 2510 opiskelijaa. Opintonsa samana vuonna aloittaneiden määrään
suhteutettuna suomalaisten lähtijöiden määrä vastaa 11 % ja ulkomailta
tulleiden määrä 5 % ammatillisessa koulutuksessa aloittaneista.
Pohjois-Suomi houkuttelee ulkomaisia opiskelijoita myös ammatillisiin
oppilaitoksiin. Aktiivisin kansainvälisessä liikkuvuudessa on tekniikan- ja
liikenteen koulutusala, jota opiskeli neljäsosa vaihtoon lähteneistä.
Vaihtojaksot ovat ammatillisessa koulutuksessa lyhyempiä kuin
korkeakoulutuksessa. Pitkäkestoiseksi lasketaan yli kahden viikon mittaiset ja
lyhytkestoisiksi sitä lyhyemmät vaihdot. Yleisin vaihdon tarkoitus on
työssäoppiminen, jossa opiskelijat oppivat työpaikoilla.
Lähde: Miniedun artikkeli "Vaihto-opiskelu ja kansainvälinen harjoittelu korkeakouluopintojen kansainvälistäjänä"
(01.04.2010)
