Ikääntyminen, ilmastonmuutos
ja hyvinvointi
– koulutuksen haasteita 2030
Suomi
tunnetaan maailmalla koulutuksen mallimaana. Koulutusjärjestelmämme on
kuitenkin haasteiden edessä, kun ilmastonmuutos, globalisoituminen,
väestönkasvu sanelevat osaltaan tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeita. Kun nykyisen koulutusjärjestelmän perusteet luotiin, maailma oli hyvin
erilainen kuin nyt. Tulevaisuuden
koulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia käytiin läpi mielenkiintoisessa foorumissa 19. Marraskuuta Säätytalolla. Keskustelussa olivat mukana mm.
Opetusministeri Henna Virkkunen, Dosentti Antti Kasvio sekä Tutkimusprofessori
Kirsi Pohjola.
Opetusministeriö
haluaa yhteiskunnallista keskustelua koulutuksen pitkän aikavälin haasteista ja
kehittämistavoitteista. Marraskuinen kokoontuminen pohjusti ensi keväänä
julkaistavaa koulutuksen tulevaisuuden katsausta.
Uudenlaista
osaamista
Opetusministeri
Henna Virkkunen painotti forumissa että suomalaisten koulutustaso yltää tällähetkellä
vain EU:n keskiarvoon. Virkkunen kaipasi parempia työkaluja koulutuksen
laadulliseen ennakointiin. Tulevaisuusasenteeksi Virkkunen esittää luovuutta ja
yrittäjyyttä, joita on tuettava peruskoulusta lähtien.
Suomalaisen
koulutuksen on pysyttävä myös kielten opiskelun haasteissa. Yhteisiä globaaleja
kysymyksiä ovat mm. Säilyykö englanti yhä tulevaisuudessa yhtenä ”maailmankielenä”
vai pitääkö meidän tähdätä kielivalikoiman monipuolistamiseen? Mikä tulee
olemaan esimerkiksi kiinan, hindin venäjän ja espanjan kielten merkitys tulevaisuudessa?
Tulevaisuudessa ihmiset tulevat olemaan enemmän ”on-line”
tavoitettavissa, mikä tarkoittaa että työntekijöiden liikkuminen ja työskentely
monesta paikasta käsin tulee mitä todennäköisimmin lisääntymään. Työntekijät
voivat työskennellä yhdessä eri puolilta maailmaa
Ilmasto muutosmoottorina
Ympäristö- ja energiakriisit ovat osa sitä tulevaisuutta, johon tämän
päivän nuoret kasvavat. Kysymys on laajemmista muutoksista kuin vain
ympäristötiedon lisäämisestä, asenteiden ja henkilökohtaisen
käyttäytymisen muuttamisesta. Luovuus ja innovointikyky ovat olennaisia
globaaleista haasteista selviämisen työkaluja. Dosentti Antti Kasvio nosti ilmaston ja
kestävän kehityksen talouden rakennemuutoksen moottoriksi.
Koulutuksen on ymmärrettävä virtuaalisen työympäristön
haasteet ajoissa. Mitä nopeammin muuttuva maailma on sitä keskeisempää on myös
elinikäinen oppiminen. Koko työvoima tarvitsee jatkuvaan tietojen ja taitojen
päivittämistä ja parantamista voidakseen työskennellä tehokkaasti
Kouluista
hyvinvoinnin keskuksia?
Oppimaan oppimista, yrittäjyys ja vuorovaikutustaidot tulevat olemaan olennaisia asioita tulevaisuuden koulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Koulujen numeroarvostelua on kyseenalaistettu jo useamman vuoden ajan. "Ehkä tulevaisuuden koulujen
pitäisi olla oppimiskeskuksia, jotka ovat avoimia ympäröivälle yhteiskunnalle,
joissa olisi aikaa käytännöllisten ongelmien ratkaisuyrityksiin perustuvaan
oppiainerajat ylittävät oppimiseen?" kysytään Opetusministeriön foorumissa julkaistussa "Suomalainen koulutus 2030" raportissa.
Tutkimusprofessori
Kirsi Pohjolan mukaan nuorten mediakulttuuri heijastaa tulevaa työelämää:
tiedon kaikkiallistumista, samanaikaista tekemistä, vuorovaikutteisuutta ja
tunteita. Pohjola kehittäisi kouluista oppimisen ja hyvinvoinnin keskuksia.
Lähde: Sivisty.net ja "Suomalainen koulutus 2030" - Koulutus 2030 foorumin taustamuistio
