Elintarvikeala kattaa ruoan tuotannon ja jalostuksen koko tuotantoketjun. Tukipalveluina ovat tutkimus, koulutus, neuvonta ja hallintoalat. Elintarvikealan suorat vaikutukset ovat merkittäviä monille lähialoille ja laajemmin maakunnan elinkeinorakenteelle. Nykypäivän ruokateollisuus on innovatiivinen ja uudistuva teollisuudenala, jossa tarvitaan kädentaitojen osaajia ja asiantuntijoita. Elintarviketeollisuus yöllistää noin 35 000 henkeä, teollisuudenaloista neljänneksi eniten.
Leipomoala
Ala työllistää toisen asteen oppilaitoksista, ammatti- ja tiedekorkeakouluista valmistuvia osaajia vuosittain150 - 200 henkilöä. Taikinantekijä, ylöslyöjä, leipuri, paistaja, tuotesuunnittelija, kondiittori ovat ammatteja joihin opiskelijat valmistuvat.
Meijeriala
Elintarvikealan perustutkinnon (meijeristi) voi suorittaa joko kokopäiväisenä opiskeluna tai työn ohessa ns. aikuiskoulutuksena
Meijerialan
ammattitutkinnot ovat näyttötutkintoja, joiden todistukset myöntää
Meijerialan tutkintotoimikunta, kun kaikkien tutkinnon osien näytöt on
hyväksytysti suoritettu.
Liha-ala
Liha-ala kattaa Suomessa sika, nauta ja siipikarjan. Suomen lihateollisuuden yrityksissä työskentelee yhteensä lähes 11 000 työntekijää. Liha-ala työllistää monipuolisesti; työpaikkoja on alkutuotannosta laadun tarkkaillun saakka. Kansainvälistymisprosessi on ollut viime vuosina merkittävää Suomalaisilla yrityksillä.
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelu on hyvin käytännönläheistä. Hämeen ammattikorkeakoulu on Suomen ainoa meijerialan ammattikorkeakoulutusta tarjoava oppilaitos. Hämeen ammattikorkeakoulun meijerialan opetusta järjestetään sekä Hattelmalan kaupunginosassa että Hämeen ammatti-instituutin yhteydessä Sairiossa sijaitsevassa opetusmeijerissä. Helsingin yliopisto tarjoaa yliopistotasoista meijeriteknologian opetusta Suomessa. Helsingin yliopiston meijeriteknologian opetusta annetaan Viikissä.
Elintarvikeala - yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa
Yliopisto- ja korkeakoulutasolla elintarvikealaa voit opiskella mm. Helsingin yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa, Turun yliopistossa ja Kuopion yliopistossa. Elintarvikehygienia on yksi monista yliopistoissa opiskeltavista opintojaksoista. Elintarvikehygienian opintojaksossa käsitellään elintarvikkeista aiheutuvia terveydellisiä vaaroja, elintarvikkeiden laatua heikentäviä tekijöitä sekä näiden haittojen ennaltaehkäisyä. Elintarvike- ja ravitsemustieteet on myös yksi yliopistollinen elintarvikealan koulutus. Elintarvike- ja ravitsemustieteissä opiskelija voi syventyä mm. seuraaviin pääaineisiin: biotekniikka, kuluttajaekonomia, ravitsemustiede, elintarvike-ekonomia ja elintarviketeknologia.
Ammattikorkeakouluista elintarvikealan koulutusta tarjoavat Metropolia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Turun ammattikorkeakoulu. Bio- ja elintarviketekniikka on yksi ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista. Bio- ja elintarviketekniikan insinöörit toimivat monissa eri asiantuntija- ja johtotehtävissä elintarvikkeita ja bioteknisiä tuotteita valmistavassa teollisuudessa mm. tuotanto-, tuotekehitys-, tutkimus-, markkinointi-, ympäristönsuojelu- tai hallintotehtävissä.
Elintarvikealan tulevaisuus
Suomalaisella elintarviketeollisuudella on johtava markkina-asema kotimaassa. Elinatrvikealan asiakkaita ovat muu elintarviketeollisuus, kaupan keskusliikkeet ja myymäläketjut, vähittäiskaupat ja kioskit, suurtaloudet ja ravintolat, kuluttajat. Positiivista elintarvikealalla työskennellessä on sen vakaus: se on verraten vakaa maailmantalouden suhdanteissa.
lähde: etl.fi
