Viittomakielissä on murre-eroja samalla tavalla kuin
puhutuissa kielissä. Kun vanha ja nuori käyttävät eri viittomia, on kyse
sosiaalisesta murteesta.
Viittomakieli muuntuu myös käyttötilanteen mukaan.
Esimerkiksi juhlapuheessa käytetään eri tyyliä kuin arkisissa
keskustelutilanteissa. Pienelle lapselle viitotaan eri tavalla kuin aikuiselle.
Viittomakieli on äidinkieli noin 5000 suomalaiselle
kuurolle. Lisäksi on arvioitu noin 9000 kuulevan henkilön taitavan
viittomakieltä. Suurimmalle osalle näistä kuulevista viittomakieli on vieras
kieli ja sen taito vaihtelee paljon. Kuitenkin joillekin kuulevistakin
henkilöistä viittomakieli on perhetaustasta johtuen äidinkieli. Kielen
käyttäjien määrä vaihtelee lähteen mukaan. Kuurojen lisäksi viittomakieltä
käyttävät esimerkiksi kuurojen sukulaiset ja viittomakielentulkit.
Viitomakieltä voi opiskella yliopiston pääaineena ainakin Jyväskylän
yliopistossa. Myös Turun yliopistossa voi opiskella viittomakieltä. Viittomakielen
tulkki sen sijaan on humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto.
Tulkiksi voi
opiskella Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikössä sekä Humanistisen
ammattikorkeakoulun Helsingin ja Kuopion yksiköissä.Viittomakielen ohjaajaksi
voi opiskella Pohjois-Savon opistossa Kuopiossa, Rovala-Opistossa Rovaniemellä ja Turun
kristillisessa opistossa.
