Aikuiskoulutus 

Työmarkkinoiden ja työelämän muuttuessa jatko- ja täydennyskouluttautumisen tarve kasvaa koko ajan tänä päivänä. Kilpailu työpaikoista ja työmarkkina-aseman säilyttämisestä ovat kiristyneet, eikä nykyään ole enää itsestään selvää, että samalla alalla tehdään töitä koko työelämä.  Aikuiskoulutus voi olla tutkintoon tähtäävää koulutusta, täydentävää koulutusta tai harrastusopintoja. Aikuiset voivat myös osallistua koulutukseen, joka on tarkoitettu nuorille. Valtaosa aikuisista opiskelee työn ohessa. Aikuisten opiskelumahdollisuuksia pyritään koko ajan parantamaan edistämällä itseopiskelua ja etäopiskelua. Lähiopetusta annetaan usein iltaisin ja viikonloppuisin tai tiiviinä intensiivijaksoina, jolloin on helpompi opiskella työn ohella. Opiskelu voi olla jaksottaista ja sijoittua työssäkäynnin lomaan. Suomessa aikuisille järjestetään koulutusta yli 1 000 oppilaitoksessa ja jopa noin 1,7 miljoonaa suomalaista osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen!

Aikuisille järjestetään muun muassa tutkintoon valmistavaa tai johtavaa koulutusta, kuten koulutusta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, yliopistotutkintoon sekä perus- ja lukiokoulutusta, vapaan sivistystyön koulutusta sekä henkilöstökoulutusta työpaikoilla.

Aikuislukiot: peruskoulu- ja lukiotutkintojen suorittaminen

Ammatillinen aikuiskoulutus: ammatillisen perustutkinnon suorittaminen

Avoin yliopisto: yliopistojen tutkintovaatimusten mukaista, korkealaatuista ja tutkimukseen perustuvaa opiskelua

Kansalais- ja työväenopistot: yleissivistäviä, yhteiskunnallisia ja harrasteopintoja  

Yksityinen sektori: henkilöstökoulutusta organisaatioiden ja yksittäisten työntekijöiden tarpeisiin.  

Aikuiskoulutus – haasteet ja vahvuudet

Aikuisena opiskeleminen on motivoivaa ja haastavaa. Kynnys ryhtyä opiskelemaan voi olla korkea ja voi olla vaikeaaheittäytyä vapaalle ja valita uusi elämänsuunta. kuisiässä oppiminen on erilaista kuin alle parikymppisenä. Kun ikää kertyy, saattavat esimerkiksi yksityiskohtien ulkoa opettelu käydä vaikeammaksi, koska niin sanottu työmuisti heikkenee. Tätä kehitystä kuitenkin kompensoi aikuisiässä parantunut kyky yhdistellä erilaisia asioita ja asiakokonaisuuksi

Aikuisille suunnatussa koulutuksessa pyritäänkin yleisesti huomioimaan aikuisopiskelijoiden vahvuudet, joihin lukeutuvat muun muassa: harkitsevaisuus, oma-aloitteisuus, kyky perustella, stressinhallinta, asioiden kokonaisvaltainen hahmottaminen sekä työkokemu.

Aikuisiässä yksi keskeisimmistä oppimisen tehokkuutta lisäävistä tekijöistä on opiskelijan motivaatiotaso. Nuorempana koulua käydään, koska se kuuluu normaaliin suomalaiseen elämäntapaan, mutta vanhempana koulunpenkki kutsuu yleensä vain silloin, kun tiedetään tarkasti mitä halutaan oppia.

Opiskelujen aikatauluttaminen voi muodostua haasteeksi, koska usein on kyse koko perheeseen liittyvästä asiasta. Konkreettisen suunnitelman tekeminen auttaa selviämään niin opiskelun, työn kuin vapaa-ajan haasteista. Aikaansa voi oppia hallitsemaan asettamalla selkeät päämäärät ja aikataulut, unohtamatta rentoutumista.

Aikuiskoulutuksen muodot

Lähiopiskelu voi olla esimerkiksi luokassa tapahtuvaa opiskelua, ryhmätyöskentelyä tai seminaarityöskentelyä. Ajallisesti lähiopiskelu voi tapahtua päivällä, illalla tai viikonloppuisin.

Etäopiskelu voi tapahtua erilaisten tieto- ja viestintä teknologioiden välityksellä esimerkiksi tietoverkon, sähköpostin, videoneuvottelun, jaetun sähköisen liitutaulun tai kirjekurssin muodossa. Etäopiskelussa on kyse paikasta riippumatosta opiskelusta, jossa opettaja ja opiskelija eivät tapaa toisiaan kasvokkain. Opetuksessa voidaan käyttää hyväksi tieto- ja viestintätekniikkaa. Opiskelu voi koostua muun muassa erilaisten tehtävien itsenäisestä tekemisestä ja tenteistä, mutta mahdollistaa myös opiskelun yhdessä muiden etäopiskelijoiden kanssa.

Verkko-opiskelu on opiskelumuoto, jossa opiskelu tapahtuu Internet-yhteyden avulla erilaisissa verkko-oppimisympäristöissä. Verkko-opiskelu on viime vuosina yleistynyt etäopiskelun muoto. Opetus voi tapahtua joko kokonaan tai osittain verkossa. Verkkoa voidaan käyttää myös pelkästään muun opetuksen tukena esimerkiksi tiedon jakamisessa.

Itseopiskelu on opiskelumuoto, jossa opiskelija työskentelee itsekseen ilman erillistä kurssia tai muita opiskelijoita. Itseopiskelu vaatii sinulta oma-aloitteisuutta ja suunnitelmallista harjoittelua. Opinnot koostuvat esimerkiksi valmiiden oppimateriaalien ja kirjallisuuskuulustelujen suorittamisesta. Itseopiskelusta käytetään myös nimitystä yksilöopinnot

Monimuoto-opiskelu on erilaisten opetusjärjestelyjen, kuten lähiopetuksen, etäopetuksen ja itsenäisen opiskelun yhdistelmä. Monimuoto-opiskelu koostuu opintopäivistä, ohjatusta etäopiskelusta ja itsenäisestä työskentelystä. Opiskelu on mahdollista työssäkäynnin ohella asuinpaikkakunnasta riippumatta.

Oppisopimuskoulutus tapahtuu pääasiallisesti työpaikalla ja työssä oppimista täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Se on ainutlaatuinen tapa yhdistää ammattiopinnot tietopuoliseen koulutukseen. Koulutusmuodolla on pitkät perinteet. Koulutustoimintaa kehitetään jatkuvasti, ja se on taloudellisesti tuettua. Koulutus soveltuu kaiken ikäisille. Se räätälöidään opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaan. Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jossa suurin osa ammattitaidosta opitaan tekemällä käytännön työtä työpaikalla. Työpaikalla oppimista ohjaa ja valvoo työnantajan valitsema työpaikkakouluttaja.

Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamaa koulutusta, joka on opiskelijoille maksutonta. Erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille aikuisille tarkoitettukoulutusmahdollisuus on työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (työvoimakoulutus). Työvoimakoulutuksena järjestetään ammatillista perus- ja uudelleenkoulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta sekä myös työelämään valmentavaa koulutusta.

Kommentteja:

Sähköposti
Otsikko
Kommentteja: