Sivuston käyttötapa: Mobiili

Aikuiskoulutuksen rahoitusvaihtoehdot

Miten rahoittaa aikuisiän opinnot?

Opintojen rahoittaminen

Oletko kiinnostunut vahvistamaan ammattiosaamistasi? Haluaisitko vaihtaa alaa? Aiotko lähteä aikuisiällä opiskelemaan? Hienoa! Moni aikuisena opiskelunsa suorittava joutuu kuitenkin pohtimaan, miten pitää oma talous kasassa opintojen aikana. Opiskelu on sijoitus tulevaisuuteen, mutta opiskeluaikana voi joutua venyttämään penniä.

Millaista tukea aikuisopiskelija voi saada? Mikä tuki soveltuu juuri sinulle? Keräsimme infopaketin siitä, millaisia tukimahdollisuuksia on tarjolla. Oman toimeentulon voi rahoittaa opintojen aikana monella eri tavalla. Tuen saamiseen vaikuttaa mm. se, oletko työtön vai työsuhteessa ja aiotko opiskella päätoimisesti. Tutustu vaihtoehtoihin alla.

Aikuis-

koulutus-

tuki

Aikuiskoulutustuki – opintovapaalle tai päätoimiselle yrittäjälle

Koulutusrahasto voi myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoisen koulutuksen ajaksi niille, jotka ovat olleet työelämässä vähintään kahdeksan vuotta ja nykyisen työnantajan palveluksessa tai päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden.

Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto on 15 kuukautta (1.1.2017 alkaen). Mikäli haet jatkoa samaan koulutukseen ennen vuotta 2017 myönnettyyn aikuiskoulutustukeen, enimmäiskesto on 19 kuukautta. Palkansaajan aikuiskoulutustuki lasketaan ansiosidonnaiseksi etuudeksi.

Tukea myönnetään nimenomaan päätoimisiin opintoihin. Aikuiskoulutustukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun, tutkinnon osien suorittamiseen sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee toimia Suomessa. Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea ulkomaisessa oppilaitoksessa tapahtuviin opintoihin vain poikkeustapauksissa.

Aikuiskoulutustukea saadakseen tulee olla Suomessa asuva palkansaaja tai yrittäjä ja kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos muutat aikuiskoulutustuen saajana ulkomaille alle vuodeksi, säilyt yleensä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Huomaathan, että myös tilapäisestä ulkomaille muutosta tulee ilmoittaa Kelaan, joka tekee lopullisen päätöksen kuulumisestasi Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Ahvenanmaalla henkikirjoitetut henkilöt eivät kuulu aikuiskoulutustuen piiriin, sillä Ahvenanmaalla asuviin sovelletaan maakunnan omia opintotukilakeja.

Jos ei ole varma siitä, onko oikeutettu aikuiskoulutustukeen, Koulutusrahastolta voi halutessaan pyytää ennakkopäätöksen tuesta. Opintoja harkitessa tämä on hyvä idea, samoin kun muiden rahoitusvaihtoehtojen kartoittaminen hyvissä ajoin.

Täysimääräinen aikuiskoulutustuki

Täysimääräinen aikuiskoulutustuki on suunnattu niille, jotka ovat omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuvia aikuisopiskelijoita, jotka

  • ovat työ- tai virkasuhteessa ja
  • ovat olleet työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja
  • ovat olleet nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja
  • jäävät palkattomalle opintovapaalle yhdenjakoisesti vähintään kahden kuukauden ajaksi ja
  • saavat opintovapaansa aikana sivutuloa enintään 250 euroa bruttona kuukaudessa 
  • eivätkä saa opiskeluun muuta tukea.

Jos kaikki nämä ehdot täyttyvät, Koulutusrahasto voi maksaa täyttä aikuiskoulutustukea.

Soviteltu aikuiskoulutustuki palkansaajalle

Sovitellun aikuiskoulutustuen määrään vaikuttavat yksittäisen opiskelukuukauden aikana ansaitsemasi tulot. Mikäli tulosi ovat yli 250 euroa kuukaudessa tai opiskelusi on osa-aikaista tai jaksottaista (eli alle kahden kuukauden mittaisia opintovapaajaksoja), tukea haetaan soviteltuna aikuiskoulutustukena jälkikäteen kalenterikuukausittain. Tukea voi hakea myös pidemmältä kuin yhden kuukauden ajalta, jolloin jokaisen kuukauden tulot selvitetään erikseen.

Kuukauteen, jolta maksetaan soviteltua aikuiskoulutustukea, katsotaan sisältyvän 21,5 tukipäivää todellisten opintovapaapäivien lukumäärästä riippumatta.

Soviteltua aikuiskoulutustukea voivat hakea aikuiskoulutusopiskelijat, jotka

  • ovat työ- tai virkasuhteessa ja
  • ovat olleet työelämässä vähintään kahdeksan vuotta ja
  • ovat olleet nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja
  • tekevät opintovapaan aikana työtä tai opiskelevat lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan koulutuksen aikana 
  • eivätkä saa opiskeluun muuta tukea.

Yrittäjän aikuiskoulutustuki

Yrittäjän aikuiskoulutustuki on suunnattu niille aikuisopiskelijoille, jotka

  • osallistuvat omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen,
  • toimivat yrittäjänä ja
  • ovat olleet työelämässä vähintään kahdeksan vuotta ja
  • ovat toimineet päätoimisena, pakollisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen piirissä olevana, yrittäjänä vähintään vuoden välittömästi ennen tuettavan opiskelun alkua ja
  • opiskelevat päätoimisesti ja yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään 43 päivää ja
  • heidän verotettavat ansiotulonsa yritystoiminnasta alenevat tukiaikana opiskelun vuoksi vähintään kolmanneksella verrattuna hakemishetkellä viimeksi vahvistettuun verotukseen ja
  • saavat muuta kuin yritystoiminnan ansiotuloa enintään 444,08 euroa bruttona kuukaudessa
  • eivätkä saa opiskeluun muuta tukea.

Yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka on päätoimeltaan yrittäjä ja on vakuutettu yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti lukuunottamatta maatalousyrittäjän eläkelain 8 a §:ssä tarkoitettuja apurahansaajia.

Aikuiskoulutustukea eivät voi saada ne yrittäjät, jotka eivät ole pakollisen yrittäjäeläkevakuutuksen piirissä. Yrittäjillä pakollisen eläkevakuutuksen työtuloraja on 7656,26 euroa vuodessa (2018) ja maatalousyrittäjillä 3828,13 euroa vuodessa (2018). Yrittäjä ei voi saada soviteltua aikuiskoulutustukea.

Kuinka suuri aikuiskoulutustuki on?

Palkansaajan aikuiskoulutustuki koostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Perusosa on 592,11 euroa kuukaudessa (27,54 euroa päivässä). Ansio-osa on 45 prosenttia palkan ja perusosan erotuksesta, kun palkka jää alle 2891,70 euron kuussa. Ansio-osan ylittävältä osalta tuki on 20 prosenttia summasta.

Koulutusrahaston laskurilla voit laskea suuntaa-antavan arvion saamastasi aikuiskoulutustuesta. Todellinen aikuiskoulutustuen määrä lasketaan hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Aikuiskoulutustuesta vähennetään ennakonpidätys, joka on 20 %. Jos palkkasi on esimerkiksi 2500 euroa kuukaudessa bruttona, saisit aikuiskoulutustukea noin 1400 euroa bruttona. Jos palkkasi taas olisi 4500 euroa kuussa, aikuiskoulutustuen määrä olisi noin 1900 euroa bruttona.

Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena.

Aikuiskoulutustuen opintolaina

Jos sinulle on myönnetty aikuiskoulutustukea, voit saada Kelasta opintolainan valtiontakauksen. Voit saada lainatakauksen, jos saat aikuiskoulutustukea yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikkoa. Lainatakauksen voi saada niiltä kuukausilta, joissa on vähintään 18 aikuiskoulutustukijaksoon kuuluvaa kalenteripäivää.

Tulot tai omaisuus eivät vaikuta lainantakauksen saamiseen. Lainatakauksessa on samat ehdot kuin opintotuen lainatakauksessa. Muista, ettet voi saada lainatakausta, jos saat joitain etuuksia, jotka estävät opintotuen saamisen.

Aikuiskoulutustuen lainatakaus on 1.8.2017 alkaen 650 e/kk. Jos suoritat osan opinnoista ulkomailla esimerkiksi vaihto-opiskelijana, lainatakaus on 800 e/kk.

Lainatakausta haetaan verkossa Kelan asiointipalvelussa, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Aikuis-

opiskelijan

opintotuki?

Opintotukea myönnetään myös aikuisiän opintoihin

Myös aikuisena voi saada Kelan opintotukea, jos opinnot ovat päätoimisia. Tukea voi saada toisen asteen opintoihin, korkeakouluopiskeluun, joissain yksityisissä oppilaitoksissa opiskeluun* sekä ulkomailla opiskeluun.

Opintotukea myönnetään myös aikuisten perusopetukseen. Aikuislukio-opintoihin tukea saa vain silloin, jos opinnot suoritetaan yhdistelmätutkintona eli ammatillisen perustutkinnon yhteydessä.

* katso lista oppilaitoksista

OPINTOTUKI PÄHKINÄNKUORESSA

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä (summa riippuu mm. asuinpaikasta ja vuokrasta) sekä opintolainan valtiontakauksesta.

Opintoraha: Opintorahan suuruus toisen asteen opintoihin ja korkeakouluopintoihin on aikuisopiskelijalle 250,28 euroa / kuukausi. Alaikäisen lapsen huoltajalle tuki on suurempi, 325,28 euroa / kuukausi.

Opintolaina: Opintolainan valtiontakauksen voi saada, jos saa Kelasta opintorahaa tai Koulutusrahastolta aikuiskoulutustukea. Kela takaa opintolainasi, mutta sovit lainasta, korosta ja takaisinmaksuaikataulusta pankkisi kanssa.

Asumislisä: Opiskelijat saavat yleistä asumistukea kuten muutkin pienituloiset, jotka kaipaavat apua asumismenojen kattamiseen. Asumistuki maksetaan ruokakunnittain. Yleinen asumistuki on 80 % hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Asumistuen laskukaava on siis 0,8 x (hyväksyttävät asumismenot - perusomavastuu). Kaikkein pienituloisimmilla ei ole perusomavastuuta ollenkaan. Jos asumismenot ylittävät enimmäisasumismenot, tuen määrä laskentaan enimmäisasumismenojen mukaan.

Kelan laskureilla voit katsoa, kuinka paljon tukea voit saada.

Jotta voi saada opintotukea, sinun on opiskeltava päätoimisesti vähintään kaksi kuukautta, edistyttävä opinnoissa Kelan hyväksyttäväksi katsottavan verran sekä tarvittava taloudellista tukea.

Voit tutustua ehtoihin tarkemmin Kelan sivuilla.

Vuorottelu-

korvaus

Vuorottelukorvaus auttaa vuorotteluvapaan aikana

Kokoaikatyössä olevat voivat sopia työnantajan kanssa vuorotteluvapaasta, joka voi kestää yhtäjaksoisesti vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää. Työntekijän tilalle palkataan vuorotteluvapaan ajaksi sijainen, joka on työtön työnhakija. Jos suunnittelet pitäväsi vuorotteluvapaata, ota ajoissa yhteys TE-palveluihin.

Jos kuulut johonkin työttömyyskassaan, hae vuorottelukorvaus työttömyyskassastasi. Määrä lasketaan ansiopäivärahasi perusteella. Mikäli et kuulu työttömyyskassaan, hae vuorottelukorvaus Kelasta. Tällöin korvauksen osuus lasketaan peruspäivärahasta ilman lapsikorotuksia.

Voit saada vuorottelukorvausta, jos

  • edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä on vähintään 5 vuotta
  • olet ollut työssä ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta ja
  • olet ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Tämä ajanjakso saa sisältää enintään 30 päivän palkattoman poissaolojakson.

Huomaathan, että vuorotteluvapaalle jääville on yläikäraja. Vapaalle ei voi jäädä enää sen kalenterikuukauden jälkeen, kun työntekijän eläkelain mukaiseen vanhuseläkkeen alaikärajan täyttymiseen on aikaa 3 vuotta tai vähemmän. Vuorottelijan yläikärajaa ei kuitenkaan sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin.

Vuorottelukorvaus pähkinänkuoressa

Vuorottelukorvauksen määrä on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon vuorottelija olisi oikeutettu, jos hän olisi työtön työnhakija. Korvaus lasketaan työttömyyspäivärahasta, jossa ei ole mukana korotusosaa tai korotettua ansio-osaa.

Vuorottelukorvaus maksetaan jälkikäteen kerran kuukaudessa. Sitä maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa, ja korvaus on verotettavaa tuloa.

Oppi-

sopimus-

koulutus

Oppisopimuskoulutus on maksutonta

Oppisopimuksella tarkoitetaan määräaikaista työsopimusta, jossa työnantaja kouluttaa työntekijän. Työtekijä voi olla uusi tai jo töissä oleva. Oppisopimusopiskelija voi suorittaa tutkinnon tai sen osan useammassa eri yrityksessä.

Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Oppisopimusopiskelija kouluttautuu työtä tehden, saa työstään palkkaa ja kerryttää työkokemusta.

Kaikki yli 15-vuotiaat voivat opiskella oppisopimuksella. Oppisopimus on työelämälähtöinen tapa opiskella ammatti, hankkia lisäkoulutusta, vaihtaa alaa, saada todistus omasta jo olevassa olemasta osaamisesta tai jatkaa loppuun aiemmin kesken jääneet opinnot.

Oppisopimusta varten tulaa olla työpaikka, ja työpaikalla työpaikkaohjaaja, joka ohjaa sinua tehtävään. Ohjaaja voi olla esimerkiksi esimiehesi tai kollegasi. Työpaikkaohjaaja toimii myös tukihenkilönäsi ja neuvonantajanasi työpaikalla. Oppisopimus sisältää usein myös opiskelua oppilaitoksessa.

Oppisopimus solmitaan opiskelijan, työnantajan, oppilaitoksen ja oppisopimustoimijan välillä. Oppisopimustoimija mm. järjestää sopimusasiat ja maksaa työnantajalle koulutuskorvausta.

Perustutkinnon opiskelu on aina ilmaista. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta koulutuksenjärjestäjä voi periä maksun.

Oppisopimuksella opiskelevalle aikuisopiskelijalle voidaan myöntää erilaisia opintososiaalisia etuuksia. Kannattaa varmistaa, oletko hakukelpoinen näihin etuuksiin. Päivärahaa voidaan myöntää, jos työnantaja ei maksa oppisopimuksella opiskelevalle palkkaa koulutuspäiviltä. Palkanmaksusta sovitaan oppisopimusta solmittaessa. Päivärahan suuruus on 15 euroa / koulutuspäivä. Päivärahan lisäksi voit saada perheavustusta, jos sinulla on alaikäisiä lapsia. Perheavustus on 17 euroa / koulutuspäivä. 

Voit saada matkakorvausta, jos tietopuolinen opetus tai tutkintotilaisuus järjestetään yli 10 kilometrin etäisyydellä kotoasi tai oppisopimuspaikasta. Korvauksen voi saada yhdeltä meno-paluumatkalta / kurssijakso. Korvaus lasketaan halvimman matkustuskeinon mukaan, ja vain kotimaan matkoista. Tuet maksaa oppisopimustoimisto.

Työttömyys-

etuus

Omaehtoinen opiskelu ei katkaise työttömyysetuutta

Työttömänä voi opiskella työttömyysetuutta menettämättä. TE-toimiston täytyy todeta koulutuksen parantavat opiskelijan työmahdollisuuksia ja ammattitaitoa. Työttömyysetuutta (ansiosidonnainen päiväraha) voidaan myöntään päätoimisen opiskelun ajaksi enintään 24 kuukaudeksi.

Jotta työttömyysetuutta voidaan myöntää, 

  • hakijan tulee olla vähintään 25-vuotias opintojen alkamishetkellä
  • hakijan tulee olla työttömänä työnhakijana TE-palveluissa
  • TE-palvelujen täytyy olla todennut, että tarvitset koulutusta
  • opiskelustasi on sovittu erikseen työllistymissuunnitelmassasi
  • opintojen tulee olla päätoimisia.

TE-palvelut arvioi, katsotaanko opintosi työnhakijan omaehtoiseksi opiskeluksi. TE-palvelut myös seuraa opintojesi etenemistä.

Työvoima-

koulutus

Ammatillinen työvoimakoulutus auttaa työllistymään

Ammatillisella työvoimakoulutuksella on mahdollista lisätä omaa ammattitaitoa ja parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Työvoimakoulutuksena voi myös suorittaa peruskoulun, jos ammatillisia opintoja ei voi aloittaa todistuksen puuttumisen takia.

Maksutonta ammatillista työvoimakoulutusta järjestetään 

  • ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa
  • korkeakouluissa
  • yksityisissä oppilaitoksissa.

Ammatillinen työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille aikuisille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa.

Yrittäjyyttä pohtiville tai yrittäjiksi aikoville järjestetään yrittäjäkoulutusta ja uravalmennusta yrittäjyyteen.

Työvoimakoulutuksen aikana voi saada samaa etuutta kuin työttömänä. Työttömyysetuuden voi saada korotettuna, jos työvoimakoulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Korotusosan maksamisesta päättää työttömyysetuuden maksaja eli työttömyyskassa tai Kela.

Lisäksi voit saada kulukorvausta osallistumispäiviltä korvaukseksi palvelusta aiheutuvista kustannuksista. Jos työttömyysetuuden maksaja ei myönnä kulukorvausta, TE-toimisto voi maksaa harkinnanvaraista kulukorvausta.

Kuntoutus-

tuki

Kuntoutustuki auttaa turvaamaan toimeentulon

Kuntoutusrahan tarkoituksena on turvata toimeentuloasi sinä aikana, kun osallistut kuntoutukseen. Kuntoutus auttaa elämään sairauden kanssa tai jatkamaan opiskelua tai työtä.

Kuntoutusrahaa voi saada, jos on 16–67-vuotias ja kuntoutuksen tarkoituksena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi kuntoutujalla tulee olla kuntoutusrahaan oikeittava kuntoutuspäätös esimerkiksi Kelasta, työterveyshuollosta tai kotikunnastasi.

Kuntoutusrahaa voi saada kuntoutuspäivältä, joka kestää matkoineen vähintään neljä tuntia tai muutoin estää sinua tekemästä työtä ja saamasta toimeentulotukea.

Ammatti-

tutkinto-

stipendi

Kuka voi hakea ammattitutkintostipendiä?

Ammattitutkintostipendiä voi hakea, kun on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja ollut tutkinnon suorittamispäivään mennessä työ- tai virkasuhteessa vähintään viisi vuotta.

Stipendiä ei voida myöntää, jos suorittaa tutkinnon osan tai osia ja päivittää tai laajentaa aiemmin suorittamaansa tutkintoa.

Ammattitutkintostipendin saaminen ei edellytä voimassa olevaa työsuhdetta. Stipendiä voi siis hakea, vaikka ei työskentelisi tutkinnon suorittamisajankohtana. 1.1.2018 ja sen jälkeen suoritettujen tutkintojen perusteella stipedin saadakseen tulee olla tutkinnon suorittamispäivänä alle 68-vuotias.

Stipendiä on haettava vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Suorittamisajaksi katsotaan tutkintotodistuksen päivätys. Stipendihakemuksen liitteeksi tulee liittää kopio tutkintotodistuksesta. Stipendin myöntää Koulutusrahasto.

Apurahat

ja

stipendit

Erilaiset apurahat ja stipendit

Eri tahot myöntävät erilaisia apurahoja, joilla on mahdollista rahoittaa aikuisiällä tehtyjä opiskeluja. Apurahoja ja stipendejä voi hakea esimerkiksi säätiöiltä ja järjestöiltä. Apurahat on usein suunnattu vain tietylle ryhmälle.

Apurahaa haetaan yleensä erillisellä hakemuksella. Hakuajat ja käytännöt vaihtelevat, sillä ne riippuvat apurahan myöntävästä tahosta. Joihinkin apurahoihin on tietyt hakuajat, ja joitain voi hakea ympäri vuoden.

<

Vero-

vähennykset

Verovähennykset

Jos maksat täydennyskoulutuksesi itse, koulutus voi olla vähennyskelpoista verotuksessa. Sinun täytyy pystyä osoittamaan, että koulutus on välttämätöntä ammattitaitosi ylläpitämiseksi ja että kulut ovat välittömästi sidoksissa tulonhankintaan.

Vähennyksen määrään vaikuttaa koulutuksen hinta ja kaikki koulutukseen osallistuvan tulot. Lisätietoja voi tiedustella oman alueen verotoimistosta.

Omat

säästöt

Omat säästöt

Omat opintonsa voi tietysti rahoittaa myös omilla säästöillä, mikäli se on mahdollista.

Lähteet: Kela, Koulutusrahasto,TE-toimisto, Finlex, Verohallinto, Opetushallitus