Kysymyksiä ja vastauksia
Etsi
Viimeisimmät kysymykset ja vastaukset
Vastaus
Hei,
Kasvatustieteen maisteriohjelman valintaperusteissa sanotaan, että valintaperusteena on kandidaatin tutkinto tai AMK-tutkinto, ja joko alempaan, kandidaatin tutkintoon sisältyvänä tai erikseen suoritettuna kasvatustieteellisen oppiaineen perus- ja aineopinnot (60 op). Kasvatustieteellisiksi oppiaineiksi luetaan kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, varhaiskasvatustiede/varhaiskasvatus.
Suosittelisin olemaan vielä yhteydessä sen oppilaitoksen hakijapalveluihin, jonka maisteriohjelmaan olisit hakemassa, mikäli opintojen soveltuvuudesta herää lisäkysymyksiä.
Ystävällisin terveisin,
studentum.fi
Vastaus
Hei,
Valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (673/2017) luvun 3, 10 §:ssa Tutkintokoulutuksen opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta on säädetty näin:
Koulutuksen järjestäjän tulee tunnustaa ne opiskelijan suorittamat voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet sekä lukio-opinnot, korkeakouluopinnot tai muut toimivaltaisen viranomaisen arvioimat ja todentamat opinnot, jotka voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa siten kuin tutkinnon muodostumisesta pakollisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa määrätään ja mitä valinnaisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa mahdollistetaan ja henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitaan.
Jos opiskelija on suorittanut muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja tutkintoja, tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita taikka niitä sisällöllisesti vastaavia lukio-opintoja, korkeakouluopintoja tai muita toimivaltaisen viranomaisen arvioimia ja todentamia opintoja, koulutuksen järjestäjä toimittaa niistä tiedon ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:ssä tarkoitetuille osaamisen arvioijille osaamisen tunnustamista varten. Arvioijat arvioivat, onko edellä mainittu todennettu osaaminen ajantasaista ja miltä osin se vastaa suoritettavan tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Niiltä osin kun todennettu osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, arvioijien tulee tunnustaa osaaminen.
Jos opiskelijalla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 46 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen tai muiden selvitysten perusteella muuta kuin edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua osaamista, jonka perusteella tutkinto, tutkinnon osa tai yhteisten tutkinnon osien osa-alue on mahdollista suorittaa ilman osaamisen hankkimista, koulutuksen järjestäjän tulee ohjata opiskelija osoittamaan osaamisensa. Osaaminen osoitetaan vain siltä osin, kuin sitä ei ole aiemmin arvioitu ja todennettu.
Opetushallitus voi määrätä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta. Jos olet erimieltä koulutuksen järjestäjien kanssa, voit tiedustella opetushallitukselta lisätietoja näistä periaatteista: kirjaamo@oph.fi, 029 533 1000.
Toivottavasti saat asiaan selvyyttä!
Ystävällisin terveisin,
studentum.fi
Joskus pääsi opettamaan myös peruskouluun kun oli valmistunut ammatillisesta korkeakoulusta. Minä vuonna oli tähän viimeinen mahdollisuus?
Vastaus
Hei,
Opettajia koulutetaan yliopistossa ja ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Lastentarhanopettajaksi, peruskoulun ja lukion opettajaksi voi opiskella useissa yliopistoissa.
Opettajien kelpoisuudesta on säädetty asetuksessa. Opettajien tehtäviin vaaditaan muiden kelpoisuusehtojen lisäksi 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Pedagogiset opinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa antavat yleisen pedagogisen kelpoisuuden, eli niiden jälkeen voi työskennellä opettajana eri oppilaitoksissa.
Valitettavasti en osaa antaa tarkkaa vuosilukua, jolloin kelpoisuusvaatimusten muutos on tullut voimaan.
Ystävällisin terveisin,
studentum.fi
NÄIN SIVUSTOMME TOIMII |
![]() |
Etsi sinua |
![]() |
Lähetä oppilaitokselle |
![]() |
Oppilaitos vastaa |