Merenkulkualan perustutkinto

Merenkulkualan perustutkinnon suorittanut osaa ja voi toimia kansi- tai koneosaston vahtimiehenä.

Opiskelijat hakevat osaamisaloille ensimmäisen lukuvuoden keväällä, ja valittavana on neljä osaamisalaa:

• Kansi- ja konekorjauksen osaamisala
• Sähkökäytön osaamisala
• Kansipäällystön osaamisala
• Konepäällystön osaamisala

Kansi- ja konekorjauksen osaamisala

Kansi- ja konekorjauksen osaamisalan (korjaaja) suorittanut osaa huoltaa ja korjata laivan koneita ja laitteita. Hän hallitsee yleisimmät metallien työstö- ja hitsausmenetelmät ja ymmärtää konepiirustuksia. Hän ottaa tehtävissään huomioon yleiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät asiat.

Tutkintonimikettä vastaavat pätevyydet on määritelty merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevassa muutetussa kansainvälisessä yleissopimuksessa, sitä vastaavassa EY-direktiivissä ja kansallisessa asetuksessa (aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettu asetus 166/2013, niin sanottu miehitysasetus).

Osaamisalan suorittanut voi koulutusvalintojensa mukaan toimia matruusina tai konemiehenä ja pursimiehenä tai korjausmiehenä sen jälkeen, kun hän on hankkinut edellä mainitun asetuksen edellyttämän työkokemuksen.

Työpaikkana voivat toimia erilaiset alukset, kuten lastialukset, matkustaja-alukset ja säiliöalukset.

Sähkökäytön osaamisala

Sähkökäytön osaamisalan (laivasähköasentaja) suorittanut laivasähköasentaja osaa suorittaa sähkökoneiden ja -laitteiden sekä automaatiojärjestelmien asennukseen, käyttöön, kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä töitä kansallisten ja kansainvälisten määräysten mukaisesti. Keskeisintä osaamista ovat laivojen sähkölaitteiden ja järjestelmien huolto-, vianetsintä- ja viankorjaus-, tarkastus-, säätö- ja testaustyöt.

Sähkökäytön osaamisalan suorittaneella on kansi- tai kone- vahtimiehen pätevyys, joka on merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan kansainvälisen yleissopimuksen muutoksen (STCW), sitä vastaavan EY-direktiivin ja suomalaisen asetuksen mukainen.

Tutkinnon suorittaneella on myös pätevyys toimia laivasähkömiehenä aluksella. (Aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettu asetus 166/2013.)

Työpaikkana voivat toimia erilaiset alukset, kuten lastialukset, matkustaja-alukset ja säiliöalukset.

Kansipäällystön osaamisala

Kansipäällystön osaamisalan (vahtiperämies) suorittanut osaa toimia vahtipäällikkönä komentosillalla. Hän osaa ohjata laivaa turvallisesti kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. Hän osaa käyttää komentosillan laitteita ja toimia oikein hätätilanteissa, pelastuslautalla ja -veneessä, antaa ensiapua ja johtaa palonsammutusta. Lisäksi hän osaa hoitaa laivan radioasemaa.

Vahtiperämiehen pätevyyskirjan saanut voi toimia kaikessa liikenteessä vahtiperämiehenä. Miehitysasetuksen vaatimukset täyttämällä hän voi edetä päälliköksi kotimaanliikenteen aluksille, joiden vetoisuus on vähintään 1 000 mutta alle 3 000.

Työpaikkana voivat toimia erilaiset alukset, kuten lastialukset, matkustaja-alukset ja säiliöalukset.

Konepäällystön osaamisala

Konepäällystön osaamisalan (vahtikonemestari) suorittanut osaa toimia vahtipäällikkönä konevahdissa. Hän osaa käyttää ja huoltaa laivan pää- ja apukoneita ja niihin kuuluvia laitteistoja ja muita laivan koneita. Hän osaa toimia hätätilanteissa, pelastuslautta- ja pelastusvenemiehenä. Hän osaa antaa ensiapua ja sammuttaa tulipalon.

Vahtikonemestarin koulutuksella voi toimia kaikessa ulkomaanliikenteessä konevahdin vahtipäällikkönä. Konepäällystön osaamisala sisältää myös konemestarinkirja, alukset alle 3000 kW -pätevyyskirjan ja kone- päällikönkirja, alukset alle 3000 kW -pätevyyskirjan edellyttämän koulutuksen (STCW A-III/3).

Tutkinnon suorittanut voi edetä miehitysasetuksen vaatimukset täyttämällä konepäälliköksi kansainvälisen liikenteen alukselle, jonka koneteho on alle 3 000 kW.

Työpaikkana voivat toimia erilaiset alukset, kuten lastialukset, matkustaja-alukset ja säiliöalukset.